Syksyllä ajellessani huomasin tien varrella ihanan kukkaniityn. Siniset, punaiset, vaaleanpunaiset ja valkoiset niittykukat kylpivät iltapäivän auringonpaisteessa. Välitön ajatukseni oli, että tuonne pitää päästä kuvaamaan. Kuvausreissu niitylle onnistuikin seuraavana viikonloppuna hyvässä valaistuksessa.
Niityllä kukkivat mm. hunajakukat, ruiskaunokit ja eriväriset pionit. Luonnossa niitty näytti todella kauniilta ja samaa vaikutelmaa on haastavaa saada valokuvaan. Se oli hyvä kuvaushaaste! Otin paljon kuvia eri asetuksilla, että saisin niityn näyttämään kuvassa siltä, mitä luonnossa näin. Myöhemmin valitsin kuvista yhden ja tein siitä uuden kortin: Niittykukat.
Tänä kesänä minulla oli ilo viettää hetki kesälomaa Lohjalla, järven rannalla. Otin reisuun mukaan kameran, koska tiesin paikassa olevan paljon kukkia – terassilla, maljakoissa ja puutarhassa.
Hyvät kukkakuvat syntyvät usein silloin, kun hetki on otollinen ja usein se tarkoittaa hyvää valaistusta. Paikan terassilla oli lobelia ja kauniina kesäiltana aurinko valaisi sen kauniisti. Hain kameran ja ehdin napata muutaman kuvan. Jatkoin kuvausta seuraavana iltana ja näistä kuvaushetkistä syntyi kolme korttia.
Viime kesänä sain ihanan pyynnön: Olisitko kiinnostunut tekemään kukkakorttipakan vanhusryhmien käyttöön? No, tietenkin!
Kyseessä oli Vanhustyön keskusliiton senioritoiminnan vapaaehtoisryhmät. Ryhmien toiminnanohjaajat kaipasivat käyttöönsä uusia kortteja, joissa olisi vanhuksille tuttuja kukkia ja kukka-aiheisiin sopivia lauseita. Sovimme tapaamisen ja katsoimme sopisivatko minun kukkakortit heidän ajatukseensa. Ja kyllähän ne sopivat!
Kävimme läpi kukkakortit ja valitsimme niistä tulevaan korttipakkaan sopivat. Toiminnanohjaajat olivat jo kirjoittaneet valmiiksi yli neljäkymmentä lausetta, joita kukkakorteissa voisi käytää esim.
”Hyväksyn ja annan arvoa eletylle elämälleni”,
”Poimin ne kukat, jotka ovat ulottuvilla”,
”Annetaan kaikkien kukkien kukoistaa”,
”Elämästä löytyy pieniä iloja” ja
”Jokainen aamu on mahdollisuus uuteen”.
Lauseita oli enemmän, kuin jo valmiita kukkakuvia. Otin siis lauseet mukaani ja kuvasin koko viime kesän vanhuksille tuttuja perennoja ja luonnonkukkia. Kuviin valikoitui mm. omenapuunkukka, syreeni, lumipalloheisi, varjolilja, päivänlilja, lupiini, akilleija, unikko, kosmoskukka, vuorikaunokki, lumme, apila, sinivuokko, ketunleipä, kurjenkello ja metsätähti.
Ideana oli, että jokaisessa kortissa on vanhukselle tuttu kukka ja jokin positiivinen, yhteistä keskustelua virittävä lause.
Kun kuvat olivat valmiina, yhdistin lauseet ja kukat toisiinsa. Tämä oli mukava työvaihe, sillä lauseista näkyi toiminnanohjaajien vuosien kokemus vanhusryhmistä. Kukkakortteja valmistui lopulta lähes neljäkymmentä.
Jatkamme vielä yhteistyötä Vanhustyön keskusliiton senioritoiminnan kanssa. Kortit ovat nyt heidän vapaaehtoisryhmien käytössä ja viimeistelemme korttipakan käyttökokemusten perusteella.
Poimintoja korttipakasta:
Kesäkukkakimppu 5362
Orvokki 4162
Päivänlilja 5491
Lumipalloheisi 5251
Kaikkia kortteja saa luonnollisesti myös yksittäin ja ilman tekstejä.
Kesä on kukkakuvaajalle hienoa aikaa, valtavasti kukkia ja paljon valoa. Valon puolesta kukkakuvaus on välillä myös hetkestä kiinni. Iltapäivän aurinko tulee esiin pilven takaa ja valaisee kukan lehdet. Silloin pitäisi olla kamera valmiina!
Tämä kesä on ollut säiden puolesta haasteellinen. Sadetta on riittänyt ja kuvaamaan on pitänyt lähteä heti sään salliessa. Toisaalta sateesta oli myös hyötyä, sain hyviä kuvia kukista sateen jälkeen.
Joidenkin kukkien kukinta-aika on aika lyhyt eli jos haluaa kuvata juuri tietyn kukan, pitää olla valppaana. Pitäisi yrittää osua paikalle parhaaseen kukinta-aikaan ja toivoa hyviä kuvausolosuhteita. Valaistuksen kannalta paras hetki on aamulla ja iltapäivällä/illalla.
Pioni 5181
Olin tänä vuonna varannut useamman kuvauspäivän juhannuksen jälkeiselle viikolle. Erityisesti olin ajatellut kuvata punaisia pioneja, jotka lähes aina ovat tuolloin kukassa. Viileä kesän takia monien kukkien kukinta oli kuitenkin myöhässä, niin myös punaisten pionien. Näin ollen sainkin kukkakuvavalikoimaani ihanasti kukkivan vaaleanpunaisen pionin ja vasta nupullaan olevan punaisen pionin.
Pioni 5311
Ensi vuonna täytyy jatkaa punaisten pionien kuvaamista, jos ne vaikka sitten olisivat parhaassa kukassa!
Kuvan kukkakimppu on kerätty vanhan talon pihapiiristä. Kimpussa on mäkimeiramin lisäksi suopayrttiä ja parsaa.
Mäkimeirami on monivuotinen ruoho, jota käytetään maustekasvina sellaisenaan ja oreganon raaka-aineena. Oregano on maustesekoitus, jossa on mäkimeiramin versojen lisäksi mauste- ja turkinmeiramia. Mäkimeirami kukkii heinä-elokuussa. Se on kaunis ja kestävä myös kesäkukkakimpuissa.
Suopayrtti on vanhojen pihapiirien maatiaiskasvi, jota on käytetty koriste- ja rohdoskasvina. Suopayrtin juuressa on runsaasti saponiineja. Sen vuoksi sitä on aikanaan käytetty saippuan tavoin mm. villavaatteiden ja hiusten pesuun. Suopayrtissä on myös hieno tuoksu, joka on voimakkaimmillaan iltaisin. Tuoksun houkuttelee sen kukille päivä- ja yöperhosia. Suopayrtti on monivuotinen ruoho, joka kuuluu kohokkikasveihin. Se kukkii myös heinä-elokuussa.
Korttivalikoimaan sisältyy kortteja, joissa on perinnekasveja ja -maisemia. Tämä kortti on yksi niistä.
Kirsikankukkakuvan unenomainen tunnelma inspiroi kirjoittamaan korttiin unelmiin liittyvän tekstin. Olin edellisenä päivänä puhunut ystäväni kanssa unelmista ja niiden toteuttamisesta. Kortin teksti syntyi tämän keskustelun siivittämänä.
Kirsikkapuu 4121
Korttivalikoimassani on myös muita kortteja, joissa on unelmiin liittyviä tekstejä. Kortit muodostavat unelma-sarjan.
Lemmikkikasveihin kuuluva kevätkaihonkukka on viehättävä pienikokoinen puutarhakasvi, joka kukkii sinisin kukin touko-kesäkuussa. Sen kukka muistuttaa lemmikin kukkaa, mutta on hieman kookkaampi. Kevätkaihonkukka on yleinen suomalaisissa puutarhoissa, koska se on helppohoitoinen ja kerran puutarhaan päästyään leviää helposti.
Kuvan kevätkaihonkukka on kuvattu makrolla omalla pihalla ja kortti on ollut käytössä mm. poikien onnittelukorttina.
Joulutähti ilmestyi Suomen kukkamarkkinoille 1930 -luvulla, mutta tuli suosituksi vasta 1970-luvulla. Nykyisin se on yksi Suomen suosituimmista joulukukista. Alunperin kukka on kotoisin Meksikosta ja kasvin ”kukan” muodostavat sen ylimmät punaiset lehdet. Joulutähti on lyhyenpäivän kasvi eli kukkiakseen se vaatii pitkän jakson, jolloin päivän valoisan ajan pituus ei ylitä kymmentä tuntia.
Subtropiikin ja tropiikin puutarhoissa joulutähti voi kasvaa 4-5 metrin korkuisena pensaana tai pienenä puuna, mutta lajista on jalostettu ruukkukasveina kasvatettavia lajikkeita. Ruukkukasveissa joulutähden ylälehdet voivat olla valkoisia, punaisia, vaalenapunaisia tai keltaisia.
Kuvan joulukorttiin valikoitui punalehtinen joulutähti, koska ystäväni tilasi minulta joulukortin, jossa on ainakin vähän punaista!
Juhliin tuodut onnittelukimput ovat toisinaan niin kauniita, että juhlien jälkeen täytyy ottaa kamera esiin ja ottaa kuvia.
Tässä loppusyksyn juhliin tuodussa kimpussa oli mm. ruusuja sekä clematiksen ja hortensian kukkia. Kimpussa oli paljon erilaisia kohtia, joten korttejakin syntyi yhteensä neljä.
Ylimmän kuvan Ruusu ja clematis -kortti on osa perusvalikoimaa ja alemmassa kuvassa on ruusu ja hortensia.
Lyhtykoiso kuuluu syksyn ihaniin puutarhakasveihin. Se oikeastaan kukkii jo heinä-elokuussa valkoisin vaatimattomin kukin ja muodostaa vasta syksyllä marjojensa ympärille hienon oranssin lyhdyn.
Halusin ehdottomasti kuvata tämän kauniin syksyisen kasvin.
Ostin syntymäpäiväjuhliin kimpun lyhtykoisoja ja kesken juhlavalmistelujen, sopivan valon sattuessa, otin useita kuvia.
Kortteja syntyi lopulta neljä erilaista. Lyhdyn sydämen muoto inspiroi tekemään kahteen korttiin ystävyyteen ja rakkauteen liittyvät tekstit.
