Syksyllä ajellessani huomasin tien varrella ihanan kukkaniityn. Siniset, punaiset, vaaleanpunaiset ja valkoiset niittykukat kylpivät iltapäivän auringonpaisteessa. Välitön ajatukseni oli, että tuonne pitää päästä kuvaamaan. Kuvausreissu niitylle onnistuikin seuraavana viikonloppuna hyvässä valaistuksessa.
Niityllä kukkivat mm. hunajakukat, ruiskaunokit ja eriväriset pionit. Luonnossa niitty näytti todella kauniilta ja samaa vaikutelmaa on haastavaa saada valokuvaan. Se oli hyvä kuvaushaaste! Otin paljon kuvia eri asetuksilla, että saisin niityn näyttämään kuvassa siltä, mitä luonnossa näin. Myöhemmin valitsin kuvista yhden ja tein siitä uuden kortin: Niittykukat.
Tänä kesänä minulla oli ilo viettää hetki kesälomaa Lohjalla, järven rannalla. Otin reisuun mukaan kameran, koska tiesin paikassa olevan paljon kukkia – terassilla, maljakoissa ja puutarhassa.
Hyvät kukkakuvat syntyvät usein silloin, kun hetki on otollinen ja usein se tarkoittaa hyvää valaistusta. Paikan terassilla oli lobelia ja kauniina kesäiltana aurinko valaisi sen kauniisti. Hain kameran ja ehdin napata muutaman kuvan. Jatkoin kuvausta seuraavana iltana ja näistä kuvaushetkistä syntyi kolme korttia.
Havahduin Joulun tuloon ja joulukorttien lähettämiseen tänä vuonna vasta marraskuussa, joten kukkakortin kuvauspäivä piti sovittaa kalenteriin samantien. Olen jo useana Jouluna lähettänyt ystäville kukkakortin ja niin olin päättänyt tehdä nytkin.
Kuvauspäivänä menin hyvän ystävän suosituksesta Pakilan kukkataloon ostamaan kuvaukseen sopivia kukkia. Mielessä oli tietynlainen punasävyinen kimppu, mutta kukkakaupan tarjonta vaikuttaa aina siihen, mitkä kukat lopulta päätyvät kimppuun. Tällä kertaa joulukimppuun valikoitui punaisia ja kullankeltaisia neilikoita sekä yksi punasävyinen ruusu. Lisäksi vähän vihreää ja muutama koristeelinen oksa kukkakimppua täydentämään.
Rakensin kukkakimpun kuvausta varten pienen studion ja ensimmäistä kertaa käytin vasta hankkimiani kuvausvaloja, jotka toimivat hyvin.
Punakeltainen kukkakimppu sopii hyvin myös onnitteluun, joten teen siitä myös onnittelukortin.
Halusin kuvata kortin, jossa on punaisia ja valkoisia ruusuja. Kun kävin Tallinnassa ja löysin Viru-kadun kukkatorilta toinen toistaan kauniimpia ruusulajikkeita eri väreissä ja hinnat olivat kohtuulliset. Ostin kuvattavaksi pari punttia punaisia ja valkoisia ruusuja.
Kuvasin ruusut ja tein kuvista pari erilaista onnittelukorttia, joita molempia olen käyttänyt useasti. Toisin kuin ruususarjan kortit, nämä ruusukortit ovat suorakaiteen muotoisia.
Punaiset ja valkoiset ruusut on korttivalikoimani viimeisin painettu onnittelukortti.
Teen jouluksi yleensä puna- ja valkokukkaisen joulukortin. Tämän vuoden valkoinen joulukukka oli kerrottu amaryllis, jonka kukkasipulin ostin Töölöläisestä kukkakauppa Florannasta lokakuussa. Istutin suuren kukkasipulin ruukkuun ja kastelin sitä vähän aluksi. Sen jälkeen kukka kasvoi sipulista saamallaan ravinnolla useita viikkoja ja marraskuun lopussa sitten avautuivat kauniit kerrotut kukat, jotka kuvasin tämän vuoden joulukorttiin.
Viime kesänä sain ihanan pyynnön: Olisitko kiinnostunut tekemään kukkakorttipakan vanhusryhmien käyttöön? No, tietenkin!
Kyseessä oli Vanhustyön keskusliiton senioritoiminnan vapaaehtoisryhmät. Ryhmien toiminnanohjaajat kaipasivat käyttöönsä uusia kortteja, joissa olisi vanhuksille tuttuja kukkia ja kukka-aiheisiin sopivia lauseita. Sovimme tapaamisen ja katsoimme sopisivatko minun kukkakortit heidän ajatukseensa. Ja kyllähän ne sopivat!
Kävimme läpi kukkakortit ja valitsimme niistä tulevaan korttipakkaan sopivat. Toiminnanohjaajat olivat jo kirjoittaneet valmiiksi yli neljäkymmentä lausetta, joita kukkakorteissa voisi käytää esim.
”Hyväksyn ja annan arvoa eletylle elämälleni”,
”Poimin ne kukat, jotka ovat ulottuvilla”,
”Annetaan kaikkien kukkien kukoistaa”,
”Elämästä löytyy pieniä iloja” ja
”Jokainen aamu on mahdollisuus uuteen”.
Lauseita oli enemmän, kuin jo valmiita kukkakuvia. Otin siis lauseet mukaani ja kuvasin koko viime kesän vanhuksille tuttuja perennoja ja luonnonkukkia. Kuviin valikoitui mm. omenapuunkukka, syreeni, lumipalloheisi, varjolilja, päivänlilja, lupiini, akilleija, unikko, kosmoskukka, vuorikaunokki, lumme, apila, sinivuokko, ketunleipä, kurjenkello ja metsätähti.
Ideana oli, että jokaisessa kortissa on vanhukselle tuttu kukka ja jokin positiivinen, yhteistä keskustelua virittävä lause.
Kun kuvat olivat valmiina, yhdistin lauseet ja kukat toisiinsa. Tämä oli mukava työvaihe, sillä lauseista näkyi toiminnanohjaajien vuosien kokemus vanhusryhmistä. Kukkakortteja valmistui lopulta lähes neljäkymmentä.
Jatkamme vielä yhteistyötä Vanhustyön keskusliiton senioritoiminnan kanssa. Kortit ovat nyt heidän vapaaehtoisryhmien käytössä ja viimeistelemme korttipakan käyttökokemusten perusteella.
Poimintoja korttipakasta:
Kesäkukkakimppu 5362
Orvokki 4162
Päivänlilja 5491
Lumipalloheisi 5251
Kaikkia kortteja saa luonnollisesti myös yksittäin ja ilman tekstejä.
Kesä on kukkakuvaajalle hienoa aikaa, valtavasti kukkia ja paljon valoa. Valon puolesta kukkakuvaus on välillä myös hetkestä kiinni. Iltapäivän aurinko tulee esiin pilven takaa ja valaisee kukan lehdet. Silloin pitäisi olla kamera valmiina!
Tämä kesä on ollut säiden puolesta haasteellinen. Sadetta on riittänyt ja kuvaamaan on pitänyt lähteä heti sään salliessa. Toisaalta sateesta oli myös hyötyä, sain hyviä kuvia kukista sateen jälkeen.
Joidenkin kukkien kukinta-aika on aika lyhyt eli jos haluaa kuvata juuri tietyn kukan, pitää olla valppaana. Pitäisi yrittää osua paikalle parhaaseen kukinta-aikaan ja toivoa hyviä kuvausolosuhteita. Valaistuksen kannalta paras hetki on aamulla ja iltapäivällä/illalla.
Pioni 5181
Olin tänä vuonna varannut useamman kuvauspäivän juhannuksen jälkeiselle viikolle. Erityisesti olin ajatellut kuvata punaisia pioneja, jotka lähes aina ovat tuolloin kukassa. Viileä kesän takia monien kukkien kukinta oli kuitenkin myöhässä, niin myös punaisten pionien. Näin ollen sainkin kukkakuvavalikoimaani ihanasti kukkivan vaaleanpunaisen pionin ja vasta nupullaan olevan punaisen pionin.
Pioni 5311
Ensi vuonna täytyy jatkaa punaisten pionien kuvaamista, jos ne vaikka sitten olisivat parhaassa kukassa!
Kuvan kukkakimppu on kerätty vanhan talon pihapiiristä. Kimpussa on mäkimeiramin lisäksi suopayrttiä ja parsaa.
Mäkimeirami on monivuotinen ruoho, jota käytetään maustekasvina sellaisenaan ja oreganon raaka-aineena. Oregano on maustesekoitus, jossa on mäkimeiramin versojen lisäksi mauste- ja turkinmeiramia. Mäkimeirami kukkii heinä-elokuussa. Se on kaunis ja kestävä myös kesäkukkakimpuissa.
Suopayrtti on vanhojen pihapiirien maatiaiskasvi, jota on käytetty koriste- ja rohdoskasvina. Suopayrtin juuressa on runsaasti saponiineja. Sen vuoksi sitä on aikanaan käytetty saippuan tavoin mm. villavaatteiden ja hiusten pesuun. Suopayrtissä on myös hieno tuoksu, joka on voimakkaimmillaan iltaisin. Tuoksun houkuttelee sen kukille päivä- ja yöperhosia. Suopayrtti on monivuotinen ruoho, joka kuuluu kohokkikasveihin. Se kukkii myös heinä-elokuussa.
Korttivalikoimaan sisältyy kortteja, joissa on perinnekasveja ja -maisemia. Tämä kortti on yksi niistä.
Kirsikankukkakuvan unenomainen tunnelma inspiroi kirjoittamaan korttiin unelmiin liittyvän tekstin. Olin edellisenä päivänä puhunut ystäväni kanssa unelmista ja niiden toteuttamisesta. Kortin teksti syntyi tämän keskustelun siivittämänä.
Kirsikkapuu 4121
Korttivalikoimassani on myös muita kortteja, joissa on unelmiin liittyviä tekstejä. Kortit muodostavat unelma-sarjan.
Valkovuokko on kevään ensimmäisiä kukkivia luonnonkasveja. Se kukkii Etelä-Suomen lehtipuumetsissä huhti-toukokuussa, juuri äitienpäivän alla. Niinpä valkovuokko on edelleenkin suosittu äitienpäiväkukka. Valkovuokko kuuluu leinikkikasveihin ja on Uudenmaan maakuntakukka.
Korttieni aiheina on myös luonnonkukkia. Tämä valkovuokko on kuvattu Uudellamaalla ja korttia voi käyttää mm. äitienpäiväkorttina.
